Siirry pÀÀsisÀltöön

Ultralomalta ylimenon alkuun ....🐞



                                     Nyt on kulunut jo reilu viikko siitĂ€ kun rataultran huuma oli suurimmillaan. Olin tehnyt juuri oikean ratkaisun ettĂ€ lĂ€hdin Joensuusta vasta maanantaina kotiin. Vaikken sunnuntaina tehnytkÀÀn yhtÀÀn mitÀÀn, sain vain olla ja palautua. Ainoat asiat mitĂ€ tein oli suihku ja se ettĂ€ könysin Rossoon pitsalle. Matka Rossoon oli juuri mukavan könyttĂ€vĂ€ ja teki hyvÀÀ lĂ€hteĂ€ edes vĂ€hĂ€n liikkeelle. Maanantaina oli helppo matkustaa junassa hyvin nukutun yön jĂ€lkeen  vaikka jalat olivatkin aika kankeat asemalle kĂ€vellessĂ€ni. Olin ottanut vielĂ€ tiistain lomapĂ€ivĂ€ksi ja töiden pariin palasin vasta keskiviikkona. 

                      Ultralomani oli ohi ja oli ihanaa muistella sitĂ€ kaikkea huumaa ja niitĂ€ monia tunteita ja tunnelmia tuon 12 tuntisen taipaleen ajalta. Halusin kerrata niitĂ€ mielessĂ€ni pala palalta, miltĂ€ tuntui seistĂ€ startissa, miten matka taittui kuuteen tuntiin asti ja miltĂ€ tuntui kun viimeiset minuutit olivat kĂ€ynnissĂ€ ennen kahdentoista tunnin tĂ€yttymistĂ€. Tunne oli huumaava. 



                  Mietin hierojalta ajellessani miten minĂ€ olen  palautunut.  Olenko nukkunut, onko ruoka maistunut, osaanko olla rauhassa. Toki mieli ja ehkĂ€ kroppakin oli koko ensimmĂ€isen viikon ihan tĂ€pönĂ€, vilistin unissani vaikka luulin nukkuneeni hyvin. Olin saanut ruokahaluttomuuteni takasin, ensin söin jĂ€rkevĂ€sti ja vasta parin pĂ€ivĂ€n jĂ€lkeen alkoi ahmiminen. Koko ajan ihan mieletön nĂ€lĂ€n tunne joka ei kuitenkaan ollut mitÀÀn mielihyvĂ€n kalastelua. 

                                                       TĂ€ytyy tĂ€ssĂ€ kyllĂ€ todeta ettĂ€ hieroja reilu viikko ultran jĂ€lkeen oli      ihan                     Ă€Ă€rettömĂ€n hyvĂ€. Se varmasti palautti kropan sellaiseen tilaan ettĂ€ nyt on hyvĂ€ jatkaa. En tarkoita mitÀÀn kovaa harjoittelua vaan paluuta takaisin pikku hiljaa. Kevyt paluu harjoitteluun tuntui jo mielessĂ€nikin hyvĂ€ltĂ€. Toki huomasin myös sen kun mieli ja kaikki muukin oli rauhoittunut ettĂ€ alkoi kaipaamaan liikkumista. Olin kĂ€vellyt yhden rauhallisen lenkin lauantaina ja siinĂ€ oli kaikki. 

                        
                                                                


                                           Juoksukeli oli muuttunut talviseksi nĂ€iden lepopĂ€ivieni aikana. Oli ihanan happirikas keli kun starttasin ensimmĂ€iseen treeniini rataultran jĂ€lkeen. Harjoitusohjelmaan oli merkitty kevyt 6 km. Kropassa oli tuntunut ihan hyvĂ€ltĂ€ oikeastaan jo viikon pÀÀssĂ€ kisasta. En tuntenut sellaista vĂ€symystĂ€ lainkaan mitĂ€ kaksi vuotta sitten ja muistan ettĂ€ tuota vĂ€symystĂ€ kesti aika pitkÀÀn. TĂ€llĂ€ kertaa teki jo melko pian mieli koittaa juoksuaskelia mutta pÀÀtin kuitenkin malttaa siihen saakka ettĂ€ oli ensimmĂ€isen harjoitukseni vuoro. 

                 Varusteita tarkastellessani mietin ettei kropassa ole mitÀÀn muuta vaivaa kun edelleen varpaissa olevat rakot joka eivĂ€t olleet ennĂ€ttĂ€neet parantua. Tiesin etten voisi lĂ€hteĂ€ juoksuun nastakengillĂ€ni, tarvitsin vĂ€hĂ€n vĂ€ljemmĂ€n mallin. Keli oli hieman haastava, paikoitellen oli liukasta ja viimeisen vuorokauden aikana satanutta lunta. Onneksi sitĂ€ ei ollut paljon ja se oli tallaantunut ihan kivasti. Ei pahempia mökkyjĂ€ ja lĂ€hdinkin matkaan hyvin rauhallisesti tunnustellen. 

                              Heti alussa jalat rytmittyivĂ€t hyvin, tuntui kuin olisin jatkanut rataultraani samaan tahtiin. Ei vaivoja, ei jĂ€ykkyyksiĂ€. EikĂ€ oikeastaan juoksualustakaan tuntunut mitenkÀÀn raskaalta. Nousuissa syke kohosi mutta laski hyvin tasaisella omiin pk1 lukemiini. 


                  Oli ihan mielettömĂ€n kivaa juosta. Talvijuosta. Ihanaa katsella lumisia puita ja huomata miten paljon olin kaivannut ulkoilmaa. Nuuskuttelin sinne ja tĂ€nne, nautin menosta. SiinĂ€ juostessani  taas mietin jatkoani vaikka omat pÀÀtökseni olinkin jo tehnyt. Huomasin myös miten olin kaivannut juoksua. Kiltisti se oli odottanut minua ja taas sitĂ€ mentiin yhdessĂ€. MitĂ€ pidemmĂ€lle lyhyt lenkkini eteni sitĂ€ parempi fiilis tuli. Tunsin miten jalat palasivat taas siihen tuttuun ja tikuttivat kivasti. Rytmi oli rentoa ja oli hauskaa juosta. 

                         Loppuvuosi tulee olemaan rentoa vaikka kisaaminen onkin jo mielessĂ€ni. On jĂ€nnÀÀ miten nopeasti mieleen tulee ajatus, joko voin kiinnittÀÀ numerolapun rintaani. Seuraavana sitten ilotellaan Uuden Vuoden Juoksussa. Ensi vuoden runko on  myös suunniteltu ja valmentajakin samaa mieltĂ€ kanssani. Paljoa se ei tule muuttumaan siitĂ€ mitĂ€ juoksuni ovat olleen tĂ€nĂ€ vuonna. Kisat vaihtuvat kyllĂ€ mutta itse runko on melko saman oloinen. Se motivoi myös tĂ€tĂ€ ensimmĂ€istĂ€ treeniĂ€ni, taas mennÀÀn kohti seuraavaa. 

                PitkĂ€ ja harmaa marraskuu tulee tĂ€nÀÀn pÀÀtökseensĂ€. Vaikka lepopĂ€iviĂ€ olikin useita kisan jĂ€lkeen niin silti harjoitus- ja kisakilometrejĂ€ kertyi kaikkiaan 257 km. Se oli oikeastaan itsellenikin mÀÀrĂ€llisesti  yllĂ€tys mutta olihan se harjoittelu ennen ultraa ihan hyvÀÀ tekemistĂ€.  Sain olla terveenĂ€ ja sitouduin. 
 


                  Marraskuu tuo mieleeni ensimmĂ€isenĂ€ marrasputken, kahtena vuonna mukana, toisena taisin juosta hieman reipaat 300 km ja sekin oli omalla tavallaan sellaista huumaa, hirveĂ€ hinku siihen ettei putki vaan katkea ja ihan mielettömĂ€n kivaa seurata myös muita putkilaisia. Muistan miten nopeasti marraskuu silloin hujahti. Silti tĂ€rkeimpiĂ€ asioita marraskuulle löydĂ€n sen ettĂ€ neljĂ€ vuotta sitten viisi juoksijaa istuivat alas ja silloin syntyi HyvinkÀÀn Juoksijat. SiitĂ€ alkaen olen ylpeĂ€nĂ€ saanut edustaa seuraa ja on ollut mielettömĂ€n kivaa olla toiminnassa mukana. Ei se marraskuu aina niin harmaa olekaan vaikka ulkona pimeÀÀ onkin. Upeita ihania muistoja putkahti  mieleeni ja samalla siihen pÀÀttyi oma juoksukauteni. 

                Joulukuussa sitten voi lanttulaatikko paistua uunissa, toffeen valmistus ohje on kaivettu taas esiin. HyJun pikkujouluissa juostaan ja nautitaan juoksijoiden kesken. Glögi tuoksuu ja kalenterin ensimmĂ€inen luukku aukeaa. Nostattaa mieleeni  fiilikset  aattoaamun juoksuiltani.  Taas yksi vuosi kulkee kohti pÀÀtöstÀÀn ja minĂ€ mietin ja toivon ettĂ€ saisin juosta vielĂ€ monta vuotta, kulkea monta kertaa harmaan marraskuun lĂ€pi ja todeta miten upean juoksun tĂ€yteinen se onkaan ollut. 


... LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu... lennĂ€ juoksuinnoissasi  ylimenokauden alusta ...🐞

Kommentit

TÀmÀn blogin suosituimmat tekstit

Polar Kertoo Kaiken....🐞

              EdellistĂ€ kirjoitustani pÀÀttĂ€essĂ€ mietin, olisiko se pitĂ€nyt pÀÀttÀÀ vasta Suomessa. Vaikka paluu matka silloin oli jo melkein aluillaan, silti kaikkeahan voi tapahtua ja niin tapahtuikin.        Kirjoitin myös miten perjantaina ennen kotiinpaluuta herĂ€sin aikaisin. Olin nukkunut hyvin ja tunsin oloni ihan normaaliksi.  Ja niin tein lenkin aallonmurtajalle. Muistan kuitenkin ihmetelleeni kun yhtĂ€kkiĂ€ Polarin kello nĂ€yttikin Nightly Recharge tilan Heikko. Ajattelin ettĂ€ no nĂ€yttÀÀ mitĂ€ nĂ€yttÀÀ ja mietin ettĂ€ kello on ollut yöllĂ€ huonosti kĂ€dessĂ€ tai jotain muuta  ja vempeleitĂ€ ne vain ovat. Ei vempeleisiin pidĂ€ liikaa tuijottaa.       HyppÀÀn edellisen postauksestani kohdasta siihen mitĂ€ en siis vielĂ€ kirjoittanut. Kotiin paluu.  Aloin joskus neljĂ€n aikaan perjantai iltapĂ€ivĂ€llĂ€ pakkaamaan tavaroita ja ihmettelin miten kylmĂ€ oli. SÀÀdin ilmastoinnin ja jatkoin toimiani. Ei mennyt kauaakaan kun kĂ€det tĂ€risten hain kuumetta alentavaa. Olo oli surkea ja alkoi juoksuttamaan w

Costa Blanca...Torrevieja....🐞

                Saavuttiin Torreviejaan  lauantaina. Lento oli ajallaan ja hyvin ennĂ€tti vielĂ€ merenrantaan ennen kuin aurinko laski illaksi. Olin nukkunut matkaa edeltĂ€vĂ€n yön pienessĂ€ horroksessa ja olin tosi vĂ€synyt. Ajattelin ettĂ€ sunnuntain pitkis 18 km juostaan heti aamusta. Silloin on vielĂ€ viileĂ€mpÀÀ ja muutenkin kivaa juosta kun ihmisiĂ€ on  vĂ€hemmĂ€n liikkeellĂ€.         Sunnuntaina herĂ€sin  kuitenkin pienessĂ€ kurkkukivussa eikĂ€ olo ollut yhtÀÀn levĂ€nneen oloinen. Muistan joskus aiemminkin miten lentomatkan jĂ€lkeen on ollut samanlaisia oireita. EpĂ€ilen ettĂ€ astmaatikkona koneen ilmastointi vaikuttaa. Se jotenkin tuntuu niin kovalta ja kuivaltakin toisinaan.                PÀÀtin jĂ€ttÀÀ pitkiksen juoksematta ja jatkaa oleilua rauhalliseen tahtiin. Ja kun olo paranee, palaan normaalisti harjoitusohjelman pariin.  Maanantai oli lepopĂ€ivĂ€ ja olokin paljon parempi. Seuraava harjoitus suunniteltu tiistaille ja siinĂ€ toivottavasti pÀÀsen palaamaan taas harjoitusten pariin.       Maanan

Saul SM Maraton....🐞

Perjantai 13.10.23                                                      Perjantai kolmastoista pĂ€ivĂ€ on kulkenut aikojen saatossa epĂ€onnen pĂ€ivĂ€nĂ€. Vaikkei oma pĂ€ivĂ€ni vielĂ€ pÀÀtökseen olekaan kulkenut se herĂ€si minulle varsin mukavasti. Tunsin itseni hyvin voimalliseksi ja yölliset sykkeet olivat palautuneet tĂ€ysin normaaliksi sairasteluiden jĂ€lkeen.  Huominen Saul SM Maraton starttaisi Vantaalla kello 11.00. Oltiin menty kuullostellen vointia ja herĂ€telty kroppaa juoksemaan. Syöty hyvin ja nukuttu. Tankkaus sujunut nappiin. Noudatettu kaikki lÀÀkĂ€rin ohjeet ja tĂ€nĂ€ aamuna uskalsin toivoa ettĂ€ startti tapahtuu huomenna. Lopullinen pÀÀtös tehdÀÀn vasta kalkkiviivoilla.  EnsimmĂ€isen kerran voin sanoa etten jĂ€nnitĂ€ yhtÀÀn. Etenen juuri niinkuin edetĂ€ voin. Viimeinen herĂ€ttely lenkki odottaa vielĂ€ ja minĂ€ keskityin vain lomapĂ€ivĂ€n olemiseen ja luen kaikki Vantaan Maratonin infot ja ehkĂ€ huomenna juostaan ensimmĂ€istĂ€ Saul SM maratonia.       Illan kevyt veryttely ja siihen avaavat vedot ol