Kesäkerttu...Juoksijaksi...

Harjoitusohjelma kuuluun arkeen, lomaan ja juhlaankin. Se on osa minua. Keskimäärin n. tunti päivässä on mun juttua mulle ja mun kanssa. Se on loppujen lopuksi hyvin vähän. Tuon tunnin kykenen ottamaan itselleni ihan hyvin.  Mä nautin siitä että mulla on harjoitusohjelma. Menin minne tahansa, se kulkee aina mukana. Toki olen saanut kuullakin siitä, joidenkin mielestä  on turhaa stressata lomalla treenejä, voihan sitä joskus ottaa vähän rennommin.  Itse nautin treenaamisesta, se myös rytmittää päivää kivasti, enkä ole koskaan kokenut sitä stressaavana. Läheiseni ovat oppineet sen, että on tietyt asiat mitä haluan tehdä ja niistä pidän kiinni.  Treenit on mun hengähdyshetki arjessa ja etenkin juostessa se on myös pää tyhjennys hetki. Työssä teen koko ajan ajatustyötä, monta asiaa on vireillä yhtäaikaa, on tehtävä päätöksiä ja pystyttävä ottamaan vastuuta, mukauduttava nopeasti hetkessä muuttuviin tilanteisiin . On ihanaa kun tulee hetki jolloin voi vaan olla, ajattelematta yhtään mitään,

Voimaharjoittelu kuulu osana juoksutreeniohjelmaa. Pidän sitä ihan yhtä tärkeänä kuin mitä tahansa treeniä joka harjoitusohjelmassa on. Mun mielestäni harjoittelu on kokonaisuus, se koostuu osista ja niiden yhteisvaikutuksella  mulla on parhain mahdollisuus päästä lähelle asettamaani tavoitetta tai vielä parempaa tavoitteeseeni. Olen kuitenkin armollinen itselleni ja jätän "vara 1".  Pyrin treenaamaan täysillä ja parhaani teen että treenistä tulee onnistunut vaikkei se todellakaan aina ole niin. On huippupäiviä ja niitä kertoja milloin kokee olevansa se surkein ja heikoin. Sehän tässä kivaa onkin, pohjalta voi nousta aina uudestaan ja uudestaan.  Olen vuosia harrastanut juoksua mutta en voinut ymmärtää mikä vaikutus voimaharjoittelulla voi juoksuun olla. Joskus ajattelin että kyllä juokseminen juoksijaa vahvistaa.  Siitä alkaen kun aloin treenaamaan ammattilaisen ohjauksella, sisällytettiin voimaharjoittelu heti mukaan harjoitusohjelmaan. Pikkuhiljaa aloin huomaam

Mähän rakastan talvijuoksua. Paljon mielummin juoksen paukku pakkasella kuin kesähelteellä jos valita pitää. Villasukkajuoksua villahameessa oli viimeisen lumisen talven villityksiäni. Villahame lämmitti takamusta mukavasti, en ollut kuullutkaan pyllyttimestä ja toppahameen hankita oli aina vaan suunnitelmissa. Luminen talvi on jotenkin ihana eikä mua oikeastaan koskaan ole häirinnyt säätila muutenkaan kun juoksulenkille lähden. En vain voi odottaa sitä täydellisintä keliä, haluan päästä ulos. Olen pikkuhiljaa hankkinut varusteet hellejuoksusta talvipakkasiin unohtamatta kaatosadetta ja myrskytuulta, niitä kaikkia kuuluu suomalaiseen vuoteen ja haluan juosta suomalaisessa vuodessa. Vasta tänä talvena hankin ensimmäiset talvijuoksutrikoot, aikaisemmin olen käyttänyt ihan normi juoksutrikoita teknisen kerraston kanssa tai sitten hiihtopukua. Paukkupakkasella villahame trikoiden päällä lämmitti  takamusta ja reisiä mukavasti . Tämän talven Asicsin talvijuoksutrikoot ovat niin

Vuosi vaihtui lumisateisessa yössä, vuoden viimeinen juoksu oli aiemmin illalla sujunut lumimöhjössä niin ja näin.  Summasin nopeasti kuluneen vuoden. Juoksijaminä on aika tyytyväinen. Sain ehjän kauden ja juoksukunto parani. Motivaatio pysyi hyvänä vaikka välillä olisi ollut vaan kiva jättää juoksut juoksematta, harjoitus ohjelmasta  jäi vain kolme lenkkiä väliin ja muutama voimaharjoittelu. Kävelylenkillä mietin tulevaa. Jouluviikolla sai hieman ottaa itseään niskasta kiinni, tuntui että harjoittelu alkaa luisumaan käsistä, kaikki kiireet ja työhässäkät tuntui kasaantuvan päällekäin, treenissä sykkeet olivat korkeammat kuin aikoihin, tiesin että nyt ei kaikki ole ihan hyvin. Uuden vuodenaattona askel oli jo hieman kevyempi ja olisi ehkä sujunut melko hyvin ilman lumimöhjöä.  Juoksuvuoteen 2021 lähden ihan selkeällä suunnitelmalla. Tärkeimpänä pidän kuitenkin sitä että pystyn noudattamaan harjoitusohjelmaa niin miten se itselle on laadittu. Siihen tarvitsen ter