Kesäkerttu...Juoksijaksi...🐞

Luulin että matolla juoksu on sitä  että laittaa virran päälle, hyppää matolle ja antaa askelten viedä. Itsellä ei juurikaan ollut  matolla juoksusta muuta kokemusta kuin mitä olin kuntosalilla joskus muutaman minuutin hölkkäillyt  ennen voimaharjoittelua. Tai no jos ihan oikein rehellinen olen ja muistan oiken, olen juossut pari kertaa tunnin lenkin kuntosalin matolla tasavauhtisena . Olen kuitenkin tässä vuosien varrella tosi monta kertaa miettinyt niin kesällä kuin talvellakin että olisi aika mukavaa jos voisi tehdä treenin sisällä. Talven haastavat kelit joskus sai ajattelemaan miten ihanaa olisi kun  voisi  juosta vähän kevyemmissä vaatteissa vaikka niin ulkoilma ihminen olenkin. Ei ole haitannut myrskytyyli eikä paukkupakkanen lenkille lähtöä kuin ei myöskään kesän helteet. Vuosien harkinta tuli päätökseen, tyhjensin romuvaraston ja hankin juoksumaton kotiin.  Pidin itseäni niin kokeneena juoksijana ettei minun pitänyt tehdä mitään muuta kuin laittaa shortsit jalkaan

Mietin hiljaa itsekseni viime viikon talvijuoksulla miten päädyin ensimmäiselle maratonilleni. Kieltämättä se oli ollut pitkään haaveni mutta ajattelin etten koskaan kykene sellaiseen suoritukseen.  Muista erään aamun kun selailin Hesaria aamukahvia juodessani, kauan aikaa sitten. Lehdessä oli juttua maratonjuoksusta ja esimerkkiä harjoitusohjelmasta. Otin artikkelin talteen ja kätkin jonnekin haaveiden arkistoon. Voi kun mä joskus vielä.  Olin siinä vaihessa osallistunut vuosittain keväällä Hämeenlinnassa järjestettyyn LinnanNeito-juoksuun ja Naisten Kympille sekä Lahdessa syksyllä järjestettyyn Kunnon Nainen-juoksuun. Noihin kolmeen juoksutapahtamaan osallistuin yheksänkytluvulta vuosituhannen vaihteeseen. Se että juoksin ensimmäisen puolimaratoni 2004 oli iso käännekohta matkalla maratonille.  Juoksin ensimmäisen puolimaratonin Forssa Suvi-illassa, se miksi päädyin Suvi-iltaan, johtui ihan vain siitä, että se kuullosti niin kivalta.  Ihastuin Suvi-illan leppoisaan tunnel

Nyt alkaa taas olemaan se vuoden aika jolloin yleensä on kaikista kylmin kausi. Tänä vuonna sen vielä kruunaa tuo mielettömän kaunis valkoinen talvimaisema jota vain ihaillen katselen ja katselen.  Olenkin jo aikaisemmin kertonut että rakastan talvijuoksua. On niin ihanaa juosta raikkaassa talvisäässä, nautin ulkona olosta monien sisällä vietettyjen tuntien jälkeen.  Talvijuoksussa on omat haasteensa ja voin sanoa että ärsyttävintä musta on se, miten älyttömän kauan menee pelkästään pukeutumiseen ennen treeniä. Itselleni on pikkuhiljaa kertynyt vaatetusta erilaiseen  säätilaan. Talvellakin on niin monenlaista keliä ja minä ainakin tarvitsen erilaisia versioita pukeutumiseen. On ihan eri lähteä juoksemaan tyynellä pakkassäällä kuin pohjoistuulen puhaltaessa purevasti.  Pakkasrajaa itselleni ei vielä eteen ole tullut, kylmimmillään omalla kohdallani mittari on näyttänyt -27. Toki silloin ei enää pelkkä talvipukeutuminen riittänyt. Astmaatikkona muutenkin tarkkailen säätilaa j