Kesäkerttu...Juoksijaksi...

  Vastoinkäymisten kautta voittoon. Tai vaikeuksien, miten se elämän viisauksien mukaan nyt menikään. Sitä mielessäni mietin kun juoksin sairastelun jälkeistä ensimmäistä rauhallista peekootani. Aina ensimmäinen lenkki mennään vähän jännityksellä kuunnellen, miten se kroppa reagoi. Silmät vielä kirvelee siitepölyistä mutta muuten olo on tuntunut hyvältä ja pohjekin palautunut. Teen silti varpaille nousua ja ihan pientä rauhallista venytystä pitkin päivää.  📷kemir Maastossa kulkenut viiden kilometrin testi juoksu sujui ihan hyvin. Ehkä suurimpia ongelmia oli se etten taas sekoa vetoliinaan kun Naava omissa juoksuissaan sinkoili sinne ja tänne. En tiedä pidättelinkö juostessa enemmän itseäni vai koiraa. En halunnut päästää sykkeitä karkaamaan.  Testijuoksu antoi ihan hyvät merkit. Juoksu tuntui ihan tasapainoiselta ja hallitulta. Luonto itsessään houkutteli luokseen ja lenkin jälkeen kävin vielä kävellen järven rannalla katselemassa miten joutsen pariskunta laskeutui viimeisten järven j

            Toinen pääsiäispäivä näytti upean ihanalta kun heräilin kovan viikon ensimmäiseen päivään. Harjoitusohjelmassa 4km kevyt + koordinaatiot ja hypyt +4km.  Rauhallinen aamupala, vähän espanjan läksyjä ja muutama sivu Mustosta. Oli kivaa ennättää kaikenlaista ennen iltavuoron alkua. Aamu näytti jo sen että oli jopa hieman lämpimämpi keli kuin edellisenä päivänä.  Mietin mitä vaatetta päälle ja mitä jätän pois. Melkein lähdin juoksemaan shortseissa mutta päädyin kuitenkin jättämään säärystimet trikoiden alta.       Ensimmäinen 4km oli kevyttä ja ilmavaa lentoa jonka jälkeen keskityin tekemään koordinaatioita. Yksin harjoitellessa tulee mietittyä  kuinka hyvin liikkeistä suoriutuu ja mitä pitäisi korjata. Päätin ottaa pienen pätkän videokuvaa ja se todisti tuntemukseni. Polvennosto kävelyssä keskivartalon hallinta välillä pettää, lantio tippuu oikealle ja katse menee herkästi keskittyessä alas. Oli kiva jälkikäteen  katsoa miten liikkeet suoriutuvat. Ja kun ne tekee hallitusti tu

          Olin viikko sitten urheilun täyttämällä viikon lopun vietolla Vaasassa. Taisi olla melkein kakskyt vuotta siitä kun olin tehnyt pika visiittiä laitamilla. Oli kivaa päästä juoksemaan uusiin maisemiin ja juoksu oli taas niin helppo ottaa mukaan. Ajellessani kohti Vaasaa mietin että missähän siellä juoksisin. En ollut yhtään varma siitä, missä kunnossa juoksualusta siellä olisi. Maaliskuu oli juuri vaihtumassa huhtikuun puolelle ja takatalven lumiakin vielä näytti riittävän.  Ajomatkalla oli ihanaa katsella kuinka tuulimyllyt pyörähtelivät, auringon sulattamaa peltoa riitti silmän kantamattomiin ja perillä Hotellihuoneen ikkunalta aukesi rauhallinen näkymä jota vain katselin ja katselin.       Viikonloppu meni niin että minä juoksin ja poika harjoitteli  maajoukkueleirillä  Fennia Arenalla. Kävin kurkkailemassa Arenan  sijaintia ja totesin että nyt löytyi hyvä suora lauantain treenille jossa juostiin ensin veryttelyt ja sitten kiihtyvät vedot palautuksilla. Alusta oli tosin hie