Kesäkerttu...Juoksijaksi...

                                        Ihan huiput kaks vuotta,  totesin itselleni ääneen viime lauantain kevyellä maastolenkillä.   Kävin juostessa ajatuksissani  läpi  tilannetta mistä lähdettiin Juoksuvalmentaja Pasi Päällysahon kanssa, kun totesin itselleni että halua juoksulta enemmän.      Olin siinä tilanteessa etten halunnut yrittää liikkua paljon ja monipuolisesti  , laskematta kilometrejä. Halusin juosta, halusin juosta paremmin, halusin olla nopeampi. Halusin laskea kilometrejä. Halusin ihan vain yksinkertaisesti vielä vanhemmalla iällä kehittyä edes vähän siitä mikä oli minun sen hetkinen juoksukuntoni. Halusin nähdä ja kokea sen miltä tuntuu kun juoksu kulkee hyvin ja halusin myös tuntea sen tunteen miltä tuntuu töitä tehdessä että joskus juoksu kulkisi.           Tiedän mitä tarkoittaa liikkua paljon ja monipuolisesti, mielestäni se on ihan wau ja olen aina tehnyt sitä. Tosin on ollut paljon laiskojakin jaksoja. Se ei ole minulle kuitenkaan sama, liikkua paljon vaikka mo

           Niin sitä aina suunnittelee menevänsä kohti jotakin mutta entä sitten kun et pääsekään sinne minne olit menossa. On pysähdyttävä lukemaan karttaa tai muuten vaan tehtävä selvitys siitä missä minä nyt olen, jos en pääse tästä etenemään onko kierrettävä paljonkin vai selviänkö vähemmällä. Hyväksynkö sen ettei tästä enää pääsekään. Kyllä kai, kerään voimavarani kulkemaan  ehkä tuota hitainta polkua. Voi olla ettei se haittaa sillä se kulkee aika kivaa reittiä kuitenkin. Otan mukaani kärsivällisyyttä ja yritän pitää kihisevän tulipalloni häkissä, odottamassa vapaaksi pääsyä. Äkkiä- minulle -kaikki- heti-minä joutuu nöyrtymään ja odottamaan. Nyt ei ole sen aika, tänään et saa sitä mitä haluat. On tyydyttävä tähän hetkeen ja jatkettava siinä, nauttien siitä että matka polulla etenee kuitenkin.       Juoksuvuoteeni on kuulunut tänä vuonna niin ylä- kuin alamäkeäkin. Olen nauttinut harjoittelusta ja ottanut siitä kaiken irti, se on  arjen vastapainoa.  Tänä vuonna keväinen takareide