ErÀs juoksijaystÀvÀni antoi minulle vahingossa nimen KesÀkerttu. Oikeastaan se nimi sopii minulle aika hyvin, sillÀ olen aina ollut jonkinlainen haaveilija. On ihanaa unelmoida ja toivoa tietÀen ettÀ mahdotonkin voi joskus olla mahdollista. Nurmikko jolla tuossa nuoruudenkuvassani seison oli kesÀisin yleisurheilukenttÀ pituus-ja korkeushyppypaikkoineen. Ruohonleikkurin jÀljillÀ juoksin "radalla". Talvisin vaadin isÀÀni jÀÀdyttÀmÀÀn nutrsille luistelukentÀn valssihypyille ja pirueteille. VÀlillÀ hiihdin ja kuvittelin olevani Helena Takalo. Halusin olla urheilija. PÀÀdyin kuitenkin tanssisaleille vuosikausiksi ja sisÀllÀni elÀÀ pieni tanssija loppu elÀmÀn. Aikuisena ajauduin tyttÀreni vanavedessÀ hevostallille, hevosen omistajaksi, kengittÀjÀksi hevoselleni. Opin ratsastamaan koulua ja hyppÀÀmÀÀn esteitÀ. Rakastin hevosia ja tallin tuoksua. HeinÀtalkoot oli heppakesien parhaita hetkiÀ. JuoksulenkeillÀ olin kÀynyt sattunaisesti aina. VÀlissÀ tosin saattoi olla vu
Saul SM Maastot 2024 juostiin Kotkassa lauantaina 4.5.2024. Olin ensimmÀistÀ kertaa mukana maastoissa ja lÀhdin matkaan into ja uteliaisuus varmaankin pÀÀllimmÀisenÀ. Minua kiehtoi erilaisuus muihin juoksukisoihini verrattuna ja tiesin miten hyvÀÀ ÀrsykettÀ se antaa ja vie oman juoksuni todellakin pois mukavuusalueelta. Olin osallistunut polkujuoksutapahtumiin ja kÀynyt aikuisten suunnistuskurssit, joten tiesin miten erilaista kisaa maastoissa tulisin kÀymÀÀn. Vaikkei reitti mitÀÀn polkua tai suunnistusta ollutkaan. EhkÀ vaikein asia minkÀ kohtasin oli se, etten meinannut suostua olemaan vertailematta sileÀn ja maaston vÀlisiÀ vauhtejani. Kun lopulta kisan jÀlkeen tajusin tÀmÀn, tiesin ettÀ olin juossut oikeinkin hyvÀÀ juoksua. Katariinan meripuisto + tarra Kisamatkalle lÀhdin jo perjantaina töiden jÀlkeen. Ja kun ajoin sisÀlle Kotkaan, sanoin ÀÀneen : "... mÀ rakastan kisamatkoja..." Olin kovin pohtinut lÀhdenkö vasta lauantai aa