Siirry pÀÀsisÀltöön

Helsinki Marathon 2022....🐞

           Viime lauantaina juostu Helsinki Marathon 2022 on yksi rankimmista juoksuistani. Helle ja kova vastatuuli pistivĂ€t kyllĂ€ kunnolla koetukselle. Silti olen taas yhtĂ€ kokemusta rikkaampi ja kyllĂ€...kokemuksesta oli hurjan paljon hyötyĂ€ ettĂ€ pÀÀsin maaliin suhteellisen hyvĂ€ vointisena vaikken lopputulokseen ollutkaan tyytyvĂ€inen.


       Kisamatkalle lĂ€hdin jo perjantaina koska muuten olisin joutunut lĂ€htemÀÀn kotoa kamalan aikasin Marathon aamuna. Startti oli klo 8.30. 

    JĂ€tin autoni paloasemalle ja pÀÀsin sitten ensihoitajien kyydillĂ€ asemalle josta hyppĂ€sin junaan. Sairasauton takaosassa nuuskuttelin ja muistelin keikkatyöaikaani ambulanssissa. Ajatukset harhailivat juoksusta arjen asioihin.


        Junamatkalla selailin tapahtumainfoa ja ajattelin ettĂ€ kĂ€yn ensin hotellilla ja kĂ€velen sitten Meripuistoon hakemaan kisanumeroni. HelsingissĂ€ aurinko porotti ihan yhtĂ€ kuumasti kuin se oli porottanut monta pĂ€ivÀÀ aikaisemminkin. Ajattelin ettĂ€ ehkĂ€ merituuli vilvoittaa. Kun kĂ€velin vajaan parin kilometrin matkan kisa alueelle katselin miten aurinko oli polttanut nurmikon keltaiseksi ja kuivat puista pudonneet keltaiset lehdet toivat syksyn mieleen. 

       Jo kaukaa katsellessani  Meripuistossa pyöriviĂ€ ihmisiĂ€  aistin ihanan juoksukisa fiiliksen. Olin oikeastaan yllĂ€ttynyt miten paljon siellĂ€ oli vĂ€keĂ€ edellisiin kahteen vuoteen verrattuna, oliko kenties kellon aika juuri sattunut sopivaksi myös muillekin. Ja kun pÀÀsin kisatoimistolle, katsoin kauhukseni miten pitkĂ€lle numeroita hakevien jono ylettyi. Vaikka jono oli pitkĂ€, se eteni mukavasti ja noin viidessĂ€toista minuutissa oli minun vuoroni asioida tiskillĂ€. Nyt oli numero haettu ja matkaan sain iloisen tsemppiĂ€ juoksuun toivotuksen. SiinĂ€ vaiheessa on kyllĂ€ aina niin tĂ€pinöissÀÀn. YllĂ€tyin itseĂ€ni miten vĂ€hĂ€n jĂ€nnitin. EhkĂ€ se johtui siitĂ€ ettĂ€ itsevarmana tiesin olevani ihan hyvĂ€ssĂ€ maratonkunnossa. 




       


       Palasin Meripuistosta hotellille ja vietin illan rauhallisissa merkeissĂ€. Kaikki seuraavan pĂ€ivĂ€n varusteet kĂ€vin lĂ€pi ettĂ€ kaikki oli kunnossa. Olin pÀÀttĂ€nyt ettĂ€ tĂ€llĂ€ kertaa en ota juoksuun mukaan mitÀÀn muuta kuin pikku rasian karkeaa merisuolaa trikoiden taskuun. Energiageelit otan jĂ€rjestĂ€jĂ€n tarjoamana huoltopöydiltĂ€. MyöskÀÀn musiikkia en ota, keskityn koko ajan vain juoksuun. 

Illalla menin sitten jo yhdeksĂ€ltĂ€ nukkumaan sillĂ€ aamupala oli syötĂ€vĂ€ jo puoli kuusi, kolme tuntia ennen starttia. Yön sain nukuttua hyvin paria vessareissua lukuun ottamatta. Edellisen pĂ€ivĂ€n nesteyttely herĂ€tti mutta onneksi uni jatkui hyvin kellon soittoon saakka. 

      Kisa aamu eteni reipasta vauhtia ja ajattelin ettĂ€ lĂ€hden kĂ€velemÀÀn kohti Meripuistoa niin ettĂ€ perillĂ€ on noin tunti aikaa ennen starttia. Hieman arvelutti millaiset jonot ovat varustesĂ€ilytykseen ja vessoihin. 


Aamu oli ihanan kaunis, olisi ollut kivaa istahtaa meren rannalle ja katsella vaikka koko pĂ€ivĂ€ merellĂ€ lipuvia veneitĂ€ ja laivoja.  MinĂ€ kuitenkin jatkoin kĂ€velyĂ€ni, otin siinĂ€ ihan pieniĂ€ hitaita juoksuaskelia sinne tĂ€nne, herĂ€ttelin kroppani. 

Jonoja ei ollut, sain hyvin vietyĂ€ tavarat varuste sĂ€ilytykseen, vessajonot vetivĂ€t hyvin ja kaikki sujui mukavasti starttia odotellessa. Kivaa taas nĂ€hdĂ€ juoksututtuja ja aistia ihana juoksun tunnelma. Samalla pidin itseni pienessĂ€ liikkeessĂ€, tein ihan lyhyet nopeat venyttelyt ja  matalatehoiset hyppelyt. Kropassa tuntui tosi hyvĂ€

Uskoin kaiken mitĂ€ Polar kertoi aamulla. Tunsin huokuvani itsevarmuutta. Se varmaan tiesi ettĂ€ tĂ€nĂ€ aamuna on maratonin startti 😅.

            Asetuin lĂ€htökarsinaan 4.01 -4.45. 
Olin arvioinut treeneissĂ€ ja tĂ€mĂ€n kauden edellisten kisatulosten mukaan oman maraton kuntoni sinne lopputuloksessa  4.27 - 4.36 haarukkaan. Ja mikĂ€ ettei pöljĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ olisi voinut mennĂ€ paremminkin. Hassua, en tĂ€llaisia pohdintoja joskus ennen tehnyt lainkaan, lĂ€hdin vain juoksemaan.  Mutta nykyÀÀn tĂ€mĂ€n harjoittelun myötĂ€ pohdin paljon kaikenlaista juoksemisesta. 

PitkÀÀ tarinaa, koska pÀÀstÀÀn itse maratoniin. Niin, juoksu lĂ€hti rullaamaan hyvin. Olin pÀÀttĂ€nyt ettĂ€ tĂ€llĂ€ kertaa lĂ€hden ottamaan myös riskejĂ€. Kahtena edellisenĂ€ vuonna olen juossut maratonin takuu varmuudella niin  ettei lopun notkahdusta tule. TreeneissĂ€ olin tunnustellut vauhdin ja sykkeet. 

Juoksin viisi kilometriĂ€ tunnustellen ja sitten nostin vĂ€hĂ€n vauhtia. Tuntui hyvĂ€ltĂ€ ja juoksu rullasi. Join jokaisella juomapisteellĂ€ urheilujuomaa ja kaadoin pÀÀhĂ€n vettĂ€. Vaikka oli kuuma se ei oikeastaan vielĂ€ alussa haitannutkaan, puolimaraton oli mielestĂ€ni helppoa ja hyvÀÀ. Aurinko oli kuitenkin vielĂ€ melko alhaalla koko puolikkaan ajan vaikka lĂ€mpöÀ kyllĂ€ riitti. 

Kymmenen kilometrin kohdilla laitoin karkean merisuolan kiteen ylĂ€huuleni alle sulamaan. SillĂ€ tunsin jo iholla miten suola nousee  hikoillessa. Tuo suolakide liukeni hiljaa ja vĂ€hĂ€n sitĂ€ oli vielĂ€ kolmenkympin kohdilla jĂ€ljellĂ€. 

EnsimmĂ€inen energiageeli minulta jĂ€i saamatta. Juoksijoita oli paljon yhtĂ€ aikaa tĂ€ssĂ€ huollossa, pöytiĂ€ oli mutkan kohdalla sekĂ€ vasemmalla ettĂ€ oikealla. NĂ€in ettĂ€ geelit olivat vasemmalla. SiinĂ€ kuitenkin huudettiin juoksijoita kĂ€yttĂ€mÀÀn myös oikeaa pöytÀÀ ruuhkan vuoksi. MinĂ€ noudatin ohjetta mutta valitettavasti oikean puolen pöydillĂ€ oli vain vettĂ€ ja urheilujuomaa.  Juoksu rullasi hyvin kunnes jossain 24-25 km vĂ€lillĂ€ alkoi painamaan ja myös vauhti hidastui. Jatkoin matkaa ja ajattelin ettĂ€ tĂ€stĂ€ en kyllĂ€ maaliin selviĂ€. Tankkasin samaa rataa, urheilujuoma joka huollossa. Energiageelin huuhtelin alas aina vedellĂ€.  Olin koko ajan tarkkana juodusta mÀÀrĂ€stĂ€ etten helteessĂ€ lĂ€hde kuitenkaan ylitankkaamaan. Hikoilin sopivasti, nesteet eivĂ€t hölskyneet vatsassa, huulessa liukeneva suola auttoi. 

    Olo parani siellĂ€ jossain kolmenkympin kohdilla ja ajattelin ettĂ€ ehkĂ€ pÀÀsen vielĂ€ samoihin tuloksiin kuin vuosi sitten. Matka kuitenkin painoi, pieniĂ€ nousuja reitillĂ€, kevyenliikenteen vĂ€ylillĂ€ oli kohtia joista asfaltti oli pois ja oli laattaa sekĂ€ mukulakiveĂ€. Vaihtelua riitti. Sitten jossain 27-28 km kohdalla juoksin ajatuksissani harhaan, jatkoin vain suoraan hölköttelyĂ€ vaikka tiesin ettĂ€ tĂ€ssĂ€ kohtaa tulee kÀÀntö. Katse vĂ€hĂ€n alhaalla aurinkolipan alla, kuulin kuinka joku huutaa  ....TAKAISIN... onneksi huusi, olin juossut ohi noin yhden pylvÀÀn vĂ€lin. Seuraavalla kierroksella tĂ€hĂ€n kohtaan oli asetettu muovinauha estĂ€mÀÀn ajatuksissaan juoksijoiden harhat. EnsimmĂ€inen 21.1 kilometriĂ€ siis juostiin yhtenĂ€isenĂ€ kierroksena ja maratoonarit sitten juoksivat pÀÀlle 2× about kympin lenkin. 

Taistelu jatkui vikalla kierroksella. TakareisiĂ€ pakotti ja jouduin pari nousua ottamaan kĂ€vellen. Peekoo vauhdissa sykkeet olivat noin kymmenen pykĂ€lÀÀ korkeammat kuin viileĂ€mmissĂ€ oloissa. Fyysinen vointi oli muuten hyvĂ€ mutta takareidet ihan hapoilla. Juostessa Ă€rsytti jopa kovaa kuuluva musiikki ja huutokannustukset, niin vĂ€synyt sitĂ€ oli. Silloin kun jalka ei nouse, niin se ei nouset. Sitten tulivat krampit vasempaan sisĂ€reiteen. Sattui ihan julmetusti. Iskin nyrkillĂ€ kramppikohtaan niin kauan ettĂ€ se helpotti. Tasainen juoksu oli pahinta. Mietin ettĂ€ nyt tarvitaan rytmin vaihtoa, eri Ă€rsykettĂ€ lihaksistoon jos meinaan pÀÀstĂ€ nĂ€mĂ€ viimeiset kilometrit joten kuten eteenpĂ€in. Vedot 2 minuuttia reippaan kovaa / 1 minuutin kĂ€vely palautus. Ajattelin ettĂ€ ihan sama tĂ€ssĂ€ lopussa miten taistelen. Tein nĂ€itĂ€ vetoja muutamat ja se helpotti. Jalat painoi mutta pystyin juoksemaan. 

      TĂ€llĂ€ viimeisellĂ€ kierroksella voimia veivĂ€t myös kolme kohtaa joissa jouduin toisen juoksijan kanssa odottamaan suojantien kohdalla ettĂ€ auto ajaa ohi. Molemmat ihmettelimme ettei siinĂ€ ollut liikenteen ohjaajaa. Sama tapahtui vielĂ€ erÀÀn parkkihallin kohdalla, autot ensin. Myös raitiovaunua vĂ€istettiin . Puolimaratonille liikenteen ohjaus toteutui loistavasti mutta kisan loppupuolella oli puutteita ja kyllĂ€ meidĂ€nkin jĂ€lkeen vielĂ€ juoksijoita tuli. Oli reitti sitten millainen tahansa tai oltiin sitĂ€ missĂ€ kohti kisaa hyvĂ€nsĂ€ niin mielestĂ€ni juoksijan pitĂ€isi pÀÀstĂ€ keskittymÀÀn vain juoksemiseen. 

  
PÀivÀ joka alkoi fressinÀ kulki kohtaa missÀ KesÀkerttu sanoi ruman saman ÀÀneen, niin ruman pitkÀn litanian etten viitsi sitÀ tÀhÀn nyt kirjoittaa. On ihanaa olla siinÀ epÀtoivoisen tuskan fiiliksessÀ jossa vielÀ vedÀt viimeisen kirin ja se kiri tuntuu loputtoman pitkÀltÀ. MitÀ tÀstÀ oikein saat. Supervoimat oli kÀytetty, helle ja voimakas vastatuuli yritti lytÀtÀ oikein kunnolla. PÀÀtin ettÀ kun maaliviiva ylittyy niin silloin huudetaan kunnolla. Taas yhtÀ elÀmystÀ rikkaampana mietin siinÀ viivalla, minne ja koska seuraavaksi. Niin jÀi hampaan koloon vaivaaman. Loppu aika 4:48 ja risat oli neljÀ minuuttia huonompi kuin vuosi sitten . HyvÀ ettÀ vÀlillÀ tulee vÀhÀn neniin, voi sitÀ intoa minkÀ siitÀ saan. OinaspÀssin sarvet korkealla, tÀstÀ muuten jatketaan.

đŸ“·Remu Shemeikka 

đŸ“·Joku ihana juoksija


VĂ€syneenĂ€ jĂ€in kisapaikalle varjoon vilvoittelemaan, syömÀÀn ja juomaan. Jaettiin tuskaisia kokemuksia muiden juoksijoiden kanssa. Oli onnellisen iloinen maaliin pÀÀssyt joukkio kaikkensa antaneena. YmmĂ€rrĂ€n heidĂ€n tuskansa ja ilonsa. 

 Myöhemmin hotellilla otin vielĂ€ suoloja poretablettina. Olo oli hyvĂ€. Ei jalkakipuja, ei mitÀÀn muuta kuin ettĂ€ kainalot olivat auki. En oikeastaan koskaan juokse pitkÀÀ matkaa hihattomassa mutta siinĂ€ kelissĂ€ oli pakko tehdĂ€ niin.  TreeneissĂ€ vaivannut takareisikipu jĂ€i myös  reitille. Taisi ihan kunnolla sulaa siinĂ€ kuumuudessa. 


Myöhemmin illalla sitten  nĂ€mĂ€ mummot meinasivat eksyĂ€ Mummotunneliin mutta Rymy-Eetussa tanssittiin aamuyön tunteihin asti. Ihanat huoltojoukot kruunasivat kaiken. YstĂ€vyys on kantanut meitĂ€ vuosien vuosien ajan. SiitĂ€ me aina jatketaan mihin viimeksi jÀÀtiin. ItketÀÀn, nauretaan, huudetaan ja nautitaan elĂ€mĂ€stĂ€ yhdessĂ€.


Sellainen se oli minun maraton tarinani 

..... LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu....aamuyön tunneista vastatuulihelteen kautta tulevaan syksyyn....🐞

Kommentit

TÀmÀn blogin suosituimmat tekstit

Polar Kertoo Kaiken....🐞

              EdellistĂ€ kirjoitustani pÀÀttĂ€essĂ€ mietin, olisiko se pitĂ€nyt pÀÀttÀÀ vasta Suomessa. Vaikka paluu matka silloin oli jo melkein aluillaan, silti kaikkeahan voi tapahtua ja niin tapahtuikin.        Kirjoitin myös miten perjantaina ennen kotiinpaluuta herĂ€sin aikaisin. Olin nukkunut hyvin ja tunsin oloni ihan normaaliksi.  Ja niin tein lenkin aallonmurtajalle. Muistan kuitenkin ihmetelleeni kun yhtĂ€kkiĂ€ Polarin kello nĂ€yttikin Nightly Recharge tilan Heikko. Ajattelin ettĂ€ no nĂ€yttÀÀ mitĂ€ nĂ€yttÀÀ ja mietin ettĂ€ kello on ollut yöllĂ€ huonosti kĂ€dessĂ€ tai jotain muuta  ja vempeleitĂ€ ne vain ovat. Ei vempeleisiin pidĂ€ liikaa tuijottaa.       HyppÀÀn edellisen postauksestani kohdasta siihen mitĂ€ en siis vielĂ€ kirjoittanut. Kotiin paluu.  Aloin joskus neljĂ€n aikaan perjantai iltapĂ€ivĂ€llĂ€ pakkaamaan tavaroita ja ihmettelin miten kylmĂ€ oli. SÀÀdin ilmastoinnin ja jatkoin toimiani. Ei mennyt kauaakaan kun kĂ€det tĂ€risten hain kuumetta alentavaa. Olo oli surkea ja alkoi juoksuttamaan w

Costa Blanca...Torrevieja....🐞

                Saavuttiin Torreviejaan  lauantaina. Lento oli ajallaan ja hyvin ennĂ€tti vielĂ€ merenrantaan ennen kuin aurinko laski illaksi. Olin nukkunut matkaa edeltĂ€vĂ€n yön pienessĂ€ horroksessa ja olin tosi vĂ€synyt. Ajattelin ettĂ€ sunnuntain pitkis 18 km juostaan heti aamusta. Silloin on vielĂ€ viileĂ€mpÀÀ ja muutenkin kivaa juosta kun ihmisiĂ€ on  vĂ€hemmĂ€n liikkeellĂ€.         Sunnuntaina herĂ€sin  kuitenkin pienessĂ€ kurkkukivussa eikĂ€ olo ollut yhtÀÀn levĂ€nneen oloinen. Muistan joskus aiemminkin miten lentomatkan jĂ€lkeen on ollut samanlaisia oireita. EpĂ€ilen ettĂ€ astmaatikkona koneen ilmastointi vaikuttaa. Se jotenkin tuntuu niin kovalta ja kuivaltakin toisinaan.                PÀÀtin jĂ€ttÀÀ pitkiksen juoksematta ja jatkaa oleilua rauhalliseen tahtiin. Ja kun olo paranee, palaan normaalisti harjoitusohjelman pariin.  Maanantai oli lepopĂ€ivĂ€ ja olokin paljon parempi. Seuraava harjoitus suunniteltu tiistaille ja siinĂ€ toivottavasti pÀÀsen palaamaan taas harjoitusten pariin.       Maanan

Saul SM Maraton....🐞

Perjantai 13.10.23                                                      Perjantai kolmastoista pĂ€ivĂ€ on kulkenut aikojen saatossa epĂ€onnen pĂ€ivĂ€nĂ€. Vaikkei oma pĂ€ivĂ€ni vielĂ€ pÀÀtökseen olekaan kulkenut se herĂ€si minulle varsin mukavasti. Tunsin itseni hyvin voimalliseksi ja yölliset sykkeet olivat palautuneet tĂ€ysin normaaliksi sairasteluiden jĂ€lkeen.  Huominen Saul SM Maraton starttaisi Vantaalla kello 11.00. Oltiin menty kuullostellen vointia ja herĂ€telty kroppaa juoksemaan. Syöty hyvin ja nukuttu. Tankkaus sujunut nappiin. Noudatettu kaikki lÀÀkĂ€rin ohjeet ja tĂ€nĂ€ aamuna uskalsin toivoa ettĂ€ startti tapahtuu huomenna. Lopullinen pÀÀtös tehdÀÀn vasta kalkkiviivoilla.  EnsimmĂ€isen kerran voin sanoa etten jĂ€nnitĂ€ yhtÀÀn. Etenen juuri niinkuin edetĂ€ voin. Viimeinen herĂ€ttely lenkki odottaa vielĂ€ ja minĂ€ keskityin vain lomapĂ€ivĂ€n olemiseen ja luen kaikki Vantaan Maratonin infot ja ehkĂ€ huomenna juostaan ensimmĂ€istĂ€ Saul SM maratonia.       Illan kevyt veryttely ja siihen avaavat vedot ol