Kesäkerttu...Juoksijaksi...🐞

  Tällä kaudella olen kiertänyt juoksukisoja ja tapahtumia tasaiseen tahtiin. Saul SM Halleista isoihin massa juoksutapahtumiin.  Näissä tapahtumissa eksyin seuraamaan juoksijoiden juoksukenkiä. Olen yllättynyt siitä miten huonokuntoisilla kengillä asetutaan starttiviivalle. Voin myös todeta sen että on melko hintavaa lähteä kartoittamaan itselle sopivaa kenkää, mutta uskon että loppupeleissä se tuottaa.  Itse ole vuosien ajan hakenut sopivia kenkiä eri harjoituksiin ja toki täytyy kiittää ASICS sia kaupallisesta yhteistyöstä. Muuten tarpeeseeni nähden  hankin juoksukenkiä ja juoksuvarusteita harkiten ja valikoiden. Ehkä jopa jo  puoli vuotta aikaisemmin johonkin tulevaan tapahtumaan tai vain siksi että edeltäjä tulee kuitenkin kulumaan käytössä. Kolmekymmen  vuotisen juoksuharrastuksen aikana olen opetellut tunnistamaan itselleni sopivat kengät. Muistan kuin polleana juoksin sähköpylvään välejä kenkäkaupasta ostamillani sisäpelikengillä joita myyjä suositteli. Ei varmasti tiennyt niid

                  Paavo Nurmi Marathonin kymppi juostiin perjantaina 16.8.2024. Koska startti oli vasta illalla kahdeksalta olin päättänyt että yövyn kisahotellissa Ruissalon kylpylässä. Oli kivaa lähteä katselemaan taas uutta. Ensimmäistä kertaa pääsin juoksemaan Paavolle.  Ja tottakai samat täpinät oli niin kuin joka kerta  numerolapun kanssa juostessa.  Sisko oli pistänyt ilmon puolimaratonille mutta ei päässyt nyt starttaamaan. Mulle kymppi perjantaina  ja hänelle puolimaraton lauantaina. Tässä tapauksessa olisin jäänyt kisapaikalle seuraamaan vielä toisen päivän juoksuja.  Oli ihan kiva  että lähdin kiireettömästi matkaan. Oma aikansa kului kun Turussa seikkailin parkkihallista Hansakortteliin hakemaan kisanumeron, kävin katsomassa lähtö-ja maalialueen. Selvitin hissit toriparkkiin ja koodit valmiiksi jos palaisin autolle vasta ovien sulkeuduttua. Eihän sitä koskaan tiedä, mihin sitä vielä eksyy ja innostuu. Varustesäilytykseen en ajatellut tavararoita viedä. Parkkihalli oli tapah

    Sisälläni elää pieni tanssija lopun elämää. Vaikka intohimoisesti juoksu on ykköslajini on kiva antaa pieni ripaus toisenlaista ärsykettä kropalle. Uskon että se antaa aina jotain ja tukee tavoitteellista harjoittelua. Jonkinlaista tanssia harjoitan koko ajan. Lähinnä jotain omia olohuoneen lattialle toteutettuja jazztanssin koreografioita joka tuottaa hurjasti iloa. Latinomixit ja solosalsat ovat olleet  välillä juoksun rinnalla mutta flamenco on kiinnostanut aina.                          Kotipaikkakunnalla lajin tarjonta on heikkoa toki ihan ymmärrettävistä syistä. Kaksi kertaa on eri järjestäjän  toimesta ollut mahdollisuus osallistua Flamencon tutustumis kurssille. Molemmilla kerroilla ne on peruttu koska ryhmää ei saatu kasaan.  Niin kova kiinnostus minulla kuitenkin oli, että päätin hakeutua lajin pariin sitten muualle.    Ilmoittauduin mukaan Helsingissä järjestettävälle tutustumiskurssille. Puolentoista tunnin harjoitukset perättäisinä päivinä  suunniteltiin myös harjoitus