Siirry pÀÀsisÀltöön

Treeniviikko voi olla elĂ€mys.... 🐞

EilisellÀ hitaalla kympillÀ pohdin hiljaa mielessÀni edellisen viikon treenin saldoa ja sisÀltöÀ. Laskin yhteen kuluneen viikon fiilikset, muistelin treenien kulkua ja kaikkia niitÀ tunnetiloja, tuntemuksia, joita viikkooni mahtui. Viimeisen treenin jÀlkeen huokaisin raukeana, tÀynnÀ mieletöntÀ nautintoa ja sanoin ÀÀneen... Ihanaa, lepopÀivÀ huomenna... Olin tyytyvÀinen tekemiseen.

Maanantaina herÀsin ajoissa, olin pÀÀttÀnyt tehdÀ nopeusvoimaharjoitukset ennen töihin lÀhtöÀ. Maanantaille oli kaksi eri harjoitusta ja tÀllÀ tavalla helpotin normaalia arjen pyörittÀmistÀ ja onnistuin saamaan itselleni kahdet treenit. Illalla sitten kotiin palattuani juoksin matolla kevyen kympin, tasavauhtisen treenin. Mattojuoksu valikoitui siksi ettÀ se oli oikeastaan nopein ja helpoin toteuttaa. Mun hoodeilla tiet olivat joko hiekalla tai jÀÀlumella. Ilman nastoja ei ihan pÀrjÀisi mutta ei myöskÀÀn tavallisilla juoksukengillÀ. En jaksanut sen enempÀÀ miettiÀ reittejÀ ja löysin itseni vanhasta varastohuoneesta juoksemasta matolla, musat tÀysillÀ ja McLeodin tyttÀret sarjaa samalla katsoen. Juostessa aamun nopeusvoima hieman tuntui jaloissa mutta teki hyvÀÀ kun kroppa lÀmpeni ja veri lÀhti virtaamaan. Kahden harjoituksen pÀivÀ oli hyvin kasassa.

Tiistaina oli lepopĂ€ivĂ€. Otin levosta kaiken irti, minĂ€ vaan lepoilin ja lepoilin. Sen verran raitista ilmaa kaipasin, joten  kĂ€vin vĂ€hĂ€n pellolla kĂ€velemĂ€ssĂ€ koiran kanssa, happihyppely sanan isossa merkityksessĂ€, happihyppelylle ei kertynyt edes kilometriĂ€kÀÀn. KirpeĂ€ ilta kuitenkin ja pellolla kantohanki. 

Keskiviikkona tasavauhtinen kymppi. Keskiviikkoisin meillÀ on yleensÀ HyvinkÀÀn Juoksijoiden yhteislenkki ja se on huomioituna myös harjoitusohjelmassa. Nyt meillÀ on kuitenkin koronarajoitusten vuoksi yhteislenkit tauolla, vÀlillÀ tosin juostaan pienemmissÀ porukoissa tai kaksisteen. Kevyen kympin juoksin maastossa. Otin koiran vyölle. Rani on kaveri joka on aina valmiina juoksuun, kaipaa tosi paljon liikuntaa ja siks kai me niin hyvin yhteen sovitaankin.
 Maastossa juostessani mietin ettĂ€ mitĂ€hĂ€n mulle oikein on tapahtunut kun juoksu oli niin helppoa vaikka alustakin oli niin vaativa.  Ulkona juoksu teki ihanaa monen sisĂ€llĂ€ vietetyn työtunnin jĂ€lkeen. Ihanaa vetÀÀ keuhkot tĂ€yteen kevĂ€ttalvi illan pimeyttĂ€. Otsalamppu keikkui kĂ€yttĂ€mĂ€ttömĂ€nĂ€ juoksuliivin taskussa ja annoin Ranin ohjata matkaa, minĂ€ mÀÀrĂ€sin vauhdin ja siihen se nĂ€tisti tyytyi, lukuunottamatta paria pyrĂ€hdystĂ€ kun sai vainun metsĂ€n toiselta puolelta. 


Torstai oli punttipĂ€ivĂ€. Puntti on mun mielestĂ€ ihanaa vaihtelua juoksulle ja tekee harjoittelusta monipuolista. Joskus olen aliarvioinut voimaharjoittelun merkitystĂ€. Oikeastaan silloin, kun en oikein ymmĂ€rtĂ€nyt harjoittelusta mitÀÀn. Luulin ettĂ€ juoksu kun kerran vaikuttaa koko kroppaan niin sillĂ€ pĂ€rjÀÀn. TĂ€nĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€ otan voimaharjoittelun vakavasti. Pyrin tekemÀÀn liikkeet huolellisesti lintsaamatta ja sÀÀnnöllisesti. Mukana on matalatehoiset hyppelyt ja lĂ€mmittelyt ennen varsinaista treeniĂ€. Olen tietoinen siitĂ€, ettĂ€ se on osa juoksuaharjoittelua, rakentaa juoksutekniikkaa ja vaikken juoksua harrastaisikaan, voimaharjoittelu on aina hyvĂ€ksi ja voi wau miten bodarifiilis on kun harjoituksen on tehnyt huolella ja vĂ€hĂ€n pullistelee olemattomia lihaksiaan. 


Perjantain juoksussa oli mukana sitÀ ihanaa vauhtikestÀvyyttÀ. Juoksin taas Ranin kanssa maastossa. Alunen oli haastava, sulaa hiekkaa, jÀÀkoppuraa, lumista metsÀtietÀ.
 Ihana vĂ€hĂ€n kirpeĂ€ pakkanen ja illan hĂ€mĂ€ryys houkuttelivat vauhdin nostoon ja lĂ€mmittelyn jĂ€lkeen nostinkin. VauhtikestĂ€vyys osuus oli mulle kuin lentoa, ihmettelin todella. MitĂ€ mulle oikein on tapahtunut, ei juoksu ole koskaan ollut maastossa nĂ€in helppoa. Katsoin kelloon ja mietin; nĂ€ihin vauhteihin olen pÀÀssyt viime syksynĂ€ kuivalla assulla mutta en todellakaan maastossa. Lyhyen palautusjakson jĂ€lkeen jĂ€lleen vauhtikestĂ€vyys osuudelle ja voi wau, niin se vaan kevyeltĂ€ tuntui. Askeleessa oli voimaa, jalat rullasi ja vĂ€istelin maaston kokkareita ja kuoppia. Sanoin ÀÀneen; mĂ€hĂ€n olen juoksija, on mulla wau valmentaja. 
Nautin tehdystĂ€ treenistĂ€, jÀÀhdyttelin juoksun rauhalliseen vauhtiin ja kun avasin kotioven, olo oli tĂ€ynnĂ€ iloa ja riemua. Olin saavuttanut jotain, olin harjoitellut, olin toteuttanut, olin tehnyt töitĂ€, tehnyt töitĂ€ tavoitteeni eteen. Halusin olla juoksija. VielĂ€ kerran sanoin ÀÀneen, olen juoksija ja ehkĂ€ jotku voiton kyyneleet nousivat silmiini. Riisuin kevĂ€ttalven illalta tuoksuvat treenivaatteeni, samalla nauroin, itkin ja olin ihan mahdottoman tyytyvĂ€inen. 

Lauantai oli taas kahden harjoituksen pĂ€ivĂ€. Arjen aikataulut teki pĂ€ivĂ€stĂ€ taas hieman haastavan. Kello siis soimaan ja aamutreeneihin. Oli vapaapĂ€ivĂ€ töistĂ€ mutta kaikenlaista muuta puuhaa oli mikĂ€ piti hoitaa ihan niin kuin treenitkin. 
TĂ€llĂ€ kertaa ajattelin ettĂ€ teen harjoitukset putkeen. Ensin nopeusvoima ja sitten lenkki. 
Nopeusvoimaharjoitukset tein ulkona. Tuuli oli melko kova joka teki sen ettĂ€ olo oli paljon kylmempi mitĂ€ lĂ€mpömittarin mukaan olisi voinut odottaa. Treeniin kuului hyppyjĂ€ ja loikkia, sain niistĂ€ kivasti virtaa kroppaan vaikka aika spagetilta jalat tuntuivatkin lopuksi. 
đŸ“·jarvieline

Kevyt 8km oli nopeusvoiman jĂ€lkeen juostavaa. 
Niin panoi jalka juoksuun lĂ€htiessĂ€ ja ajattelin ettĂ€ mennÀÀn hissukseen vaikka sitten niin hiljaa ettĂ€ sykkeet pysyy sovituissa rajoissa . Voi tsiisus se jalka painoi. 
Matka taittui taas koira vyöllĂ€ maastossa, hieman eri reittiĂ€ kuin mitĂ€ olin perjantain huippulenkillĂ€ni kĂ€yttĂ€nyt. 
Ajattelin ettĂ€ nĂ€in mennÀÀn loppuun saakka ja onneks tÀÀ on vaan kasi.  Askellus jatkui musan tahtiin ja kun saavutin lenkin puolivĂ€lin taitteen, askel keveni, jalka nousi paremmin, vauhti lisÀÀntyi maltillisesti, hyvillĂ€ fiiliksillĂ€ pÀÀtin treenin ja lauantai kutsui jatkamaan pĂ€ivÀÀ kanssaan. Ja minĂ€ lupauduin mukaan. 

Sunnuntaina en pitĂ€nyt kiirettĂ€ mihinkÀÀn. Loikoilin sĂ€ngyssĂ€ ja nautiskelin pitkÀÀ aamupalaa. Toisinaan haluan lenkin pois alta niin ettĂ€ pĂ€ivÀÀ on jĂ€ljellĂ€ paljonkin. Nyt kuitenkin nautin aamun rauhasta ja niin pÀÀtin nauttia tulevasta lenkistĂ€kin. 
Aamu oli tuulinen kun katselin ikkunan takaa pellon toisella puolella huojuvaa puuta. EhkĂ€ se vaan vĂ€hĂ€n pyörittÀÀ. Kohta se loppuu kuitenkin. MenisköhĂ€n matolle juokseen. No en varmasti mene, haluan olla ulkona, luvassa 22 km ihanaa hidasta nautintoa. 
Juoksu oli kevyttĂ€ ja hyvin rullaavaa, tuuli teki ensimmĂ€iset takut hiuksiini ja Rani ravisteli korviaan. 
NastakengĂ€t jalassa, Asicsin Fujisetsut, ylitettiin taas koppuran pÀÀllĂ€ olevaa lumikökkĂ€rettĂ€, jalka nousi hyvin ja tuuli yltyi. Reitti kulki maastossa,lumiselta hiekkatieltĂ€ jĂ€iselle polun pĂ€tkĂ€lle ja jÀÀkoppurametsĂ€tielle. 
Tuuli oli vĂ€lillĂ€ niin kova ja myrskyisĂ€, vauhti hidastui kuin seinÀÀn ja vĂ€lillĂ€ toivoin ettĂ€ olisinkin lĂ€mpimĂ€ssĂ€, olisin hyvin voinut juosta matolla. 
Noo nĂ€illĂ€ mennÀÀn, onhan tĂ€mĂ€ ihan wau, kohta toi tuuli loppuu kuitenkin. 
Jatkoin matkaa, vĂ€symys alkoi painaa, viikon treeni tuntui työntĂ€jissĂ€ ja mietin, olis voinut valita vĂ€hĂ€n tasaisemman. Reitti suunnitelma vaihtui siinĂ€ samalla juostessa, mietin mistĂ€ ilmansuunnasta nĂ€in puhaltaa, yritin vĂ€lttÀÀ kaikki aukeat ja hakeuduin enemmĂ€n metsĂ€n puolelle vaikken millÀÀn polulla juossutkaan. 
Tuuli pyöritti ja pyöritti, ponnari oli jo tuhannen takulla, saankohan sitĂ€ suoraksi enÀÀ ollenkaan. Suojalasit silmillĂ€ oli kuitenkin hyvĂ€ vielĂ€ matkaa jatkaa. Se mitĂ€ jĂ€ljellĂ€ oli, jos jaksan. Yhteen ylĂ€mĂ€keen, tuulen huutamaan, kĂ€velin nelkytyheksĂ€n sekkaa. 
Taistelu talvimyrskytuulessa oli takana, viikon pitkis ihan melko hyvÀÀn aikaan kellonkin mukaan. Huokasin ja nauratti. Nyt ruokaa ja ihanaa harmaata nojatuolia. Shaali ympĂ€rille ja nauttimaan. 
Koko kroppa pÀÀtti levĂ€tĂ€, minĂ€ nukuin ihan kippurassa, harmaa nojatuoli taisi natistakin kun suoristin siitĂ€ herĂ€tessĂ€ni jalkani. 


Treeniviikko oli elĂ€mys monine tunteineen, ihanaa riemua ja itseluottamusta, vĂ€symystĂ€ ja hiljaista epĂ€toivoa, valtavaa voimaa ja voimattomuutta. Aivan upea kokonaisuus kaikkine treeneineen, hienosti rytmitetty ja minulle niin ÀÀrettömĂ€n hyvin sopiva. Ja kun tuo ihana vĂ€symys alkoi olla tipotiessÀÀn... aloin jo odottaa seuraavaa viikkoa. 



.... LennĂ€ lennĂ€ KesĂ€kerttu.... tunteiden ja treenien ihmeellisessĂ€ unionissa.... 🐞



Kommentit

TÀmÀn blogin suosituimmat tekstit

Polar Kertoo Kaiken....🐞

              EdellistĂ€ kirjoitustani pÀÀttĂ€essĂ€ mietin, olisiko se pitĂ€nyt pÀÀttÀÀ vasta Suomessa. Vaikka paluu matka silloin oli jo melkein aluillaan, silti kaikkeahan voi tapahtua ja niin tapahtuikin.        Kirjoitin myös miten perjantaina ennen kotiinpaluuta herĂ€sin aikaisin. Olin nukkunut hyvin ja tunsin oloni ihan normaaliksi.  Ja niin tein lenkin aallonmurtajalle. Muistan kuitenkin ihmetelleeni kun yhtĂ€kkiĂ€ Polarin kello nĂ€yttikin Nightly Recharge tilan Heikko. Ajattelin ettĂ€ no nĂ€yttÀÀ mitĂ€ nĂ€yttÀÀ ja mietin ettĂ€ kello on ollut yöllĂ€ huonosti kĂ€dessĂ€ tai jotain muuta  ja vempeleitĂ€ ne vain ovat. Ei vempeleisiin pidĂ€ liikaa tuijottaa.       HyppÀÀn edellisen postauksestani kohdasta siihen mitĂ€ en siis vielĂ€ kirjoittanut. Kotiin paluu.  Aloin joskus neljĂ€n aikaan perjantai iltapĂ€ivĂ€llĂ€ pakkaamaan tavaroita ja ihmettelin miten kylmĂ€ oli. SÀÀdin ilmastoinnin ja jatkoin toimiani. Ei mennyt kauaakaan kun kĂ€det tĂ€risten hain kuumetta alentavaa. Olo oli surkea ja alkoi juoksuttamaan w

Costa Blanca...Torrevieja....🐞

                Saavuttiin Torreviejaan  lauantaina. Lento oli ajallaan ja hyvin ennĂ€tti vielĂ€ merenrantaan ennen kuin aurinko laski illaksi. Olin nukkunut matkaa edeltĂ€vĂ€n yön pienessĂ€ horroksessa ja olin tosi vĂ€synyt. Ajattelin ettĂ€ sunnuntain pitkis 18 km juostaan heti aamusta. Silloin on vielĂ€ viileĂ€mpÀÀ ja muutenkin kivaa juosta kun ihmisiĂ€ on  vĂ€hemmĂ€n liikkeellĂ€.         Sunnuntaina herĂ€sin  kuitenkin pienessĂ€ kurkkukivussa eikĂ€ olo ollut yhtÀÀn levĂ€nneen oloinen. Muistan joskus aiemminkin miten lentomatkan jĂ€lkeen on ollut samanlaisia oireita. EpĂ€ilen ettĂ€ astmaatikkona koneen ilmastointi vaikuttaa. Se jotenkin tuntuu niin kovalta ja kuivaltakin toisinaan.                PÀÀtin jĂ€ttÀÀ pitkiksen juoksematta ja jatkaa oleilua rauhalliseen tahtiin. Ja kun olo paranee, palaan normaalisti harjoitusohjelman pariin.  Maanantai oli lepopĂ€ivĂ€ ja olokin paljon parempi. Seuraava harjoitus suunniteltu tiistaille ja siinĂ€ toivottavasti pÀÀsen palaamaan taas harjoitusten pariin.       Maanan

Saul SM Maraton....🐞

Perjantai 13.10.23                                                      Perjantai kolmastoista pĂ€ivĂ€ on kulkenut aikojen saatossa epĂ€onnen pĂ€ivĂ€nĂ€. Vaikkei oma pĂ€ivĂ€ni vielĂ€ pÀÀtökseen olekaan kulkenut se herĂ€si minulle varsin mukavasti. Tunsin itseni hyvin voimalliseksi ja yölliset sykkeet olivat palautuneet tĂ€ysin normaaliksi sairasteluiden jĂ€lkeen.  Huominen Saul SM Maraton starttaisi Vantaalla kello 11.00. Oltiin menty kuullostellen vointia ja herĂ€telty kroppaa juoksemaan. Syöty hyvin ja nukuttu. Tankkaus sujunut nappiin. Noudatettu kaikki lÀÀkĂ€rin ohjeet ja tĂ€nĂ€ aamuna uskalsin toivoa ettĂ€ startti tapahtuu huomenna. Lopullinen pÀÀtös tehdÀÀn vasta kalkkiviivoilla.  EnsimmĂ€isen kerran voin sanoa etten jĂ€nnitĂ€ yhtÀÀn. Etenen juuri niinkuin edetĂ€ voin. Viimeinen herĂ€ttely lenkki odottaa vielĂ€ ja minĂ€ keskityin vain lomapĂ€ivĂ€n olemiseen ja luen kaikki Vantaan Maratonin infot ja ehkĂ€ huomenna juostaan ensimmĂ€istĂ€ Saul SM maratonia.       Illan kevyt veryttely ja siihen avaavat vedot ol